Minun yhä jatkuva taival Pyrinnössä. Kesällä 1958 rkm Hannes Hallanvaara silloinen YU-jaoston puheenjohtaja tuli aravatarkastukselle omakotitalomme rakennustyömaalle ja näki minut 13-vuotiaan kookkaan koulupojan miesten töissä. Hanski kyseli urheiluharrastuksistani. Kerroin pelaavani talvisin jääkiekkoa Tapparan junnuissa ja harrastaneeni poikajoukolla kesät talvet kaikkia mahdollisia urheilulajeja, kuten siihen aikaan oli tapana. Hanski ehdotti minulle tulemista Pyynikin urheilukentällä Pyrinnön harjoituksiin ja kertoi, että olisi seuraottelukin TuUL-HKV-Pyrintö Turussa, mihin tarvittaisiin ikäistäni kiekko- ja kuulamiestä. Omakotityömaan holvin raudoitustarkastuksen kävi tekemässä Kurun karhu RI Eino Mäkinen ja vaihtoi jonkun sanan minunkin kanssa. Eikkahan työnsi kuulaa painonnoston ohella. Eikkaa seuran kunniapuheenjohtajaa, jonka kanssa työelämässä olin paljon tekemisissä, minulla oli kunnia kantaa viimeiselle matkalle syksyllä 2014. Omakotitalomme valmistui muuttokuntoon tammikuussa 1959 ja Kissanmaalta pyöräilin sitten kesät yleisurheilun ja talvet jääkiekon pariin.
Aktiivisen urheilijan jakso Pyrinnössä kesti kymmenisen vuotta. Kalevan kisoihin kesällä 1966 juuri valmistuneelle Ratinan stadionille en harmikseni onnistunut pääsemään, sillä kiekkotulokseni 48,60 jäi 40 senttiä vajaaksi A-rajasta. Siihen päättyi yleisurheiluharrastukseni, oli aika paneutua opiskeluun ja tähdätä työelämää kohti. Valtavan määrän urheiluelämää, kaveruuksia, yhteisiä ja omakohtaisia onnistumisia ehdin kuitenkin kokea. Elämäni ensimmäiset lentokone- ja ulkomaanmatkatkin tein urheilun merkeissä. Ja eväitä elämään antoi myös hankittu hyvä fyysinen kunto. Saavutin kiekonheitossa ja jääkiekossa SM-mitaleita nuorten sarjoissa ja sain myös pukea Suomen edustusasun päälleni niin kesällä kuin talvella. Jääkiekkoa pelasin armeijan jälkeen TuTossa talvikauden 1964-65, jonka päätteeksi seura nousi SM-sarjaan. Palasin Tampereelle opiskelemaan rakentajan ammattiin ja työuran alkuaikoina jatkoin pelailua vielä kuntourheilun merkeissä Hilparassa, kunnes sekin jäi omien rakennushankkeiden ja pitkien työpäivien myötä.
Olin Pyrinnön toiminnan sivustaseuraaja parikymmentä vuotta, kunnes lasteni harrastukset veivät minut seuratoiminnan taustapyörittäjäksi. Tytär halusi koululaiskisojen jälkeen hiihtää vielä kilpaa ja minä marssin Pyrinnön toimistoon VPK-talolle Hakasen pakeille kyselemään hiihtokisoja. Aamulehden nuorisoviestiin aukesi heti seuran edustustehtävä. Samaisena talvena 1987 vein tyttären ja pojan hiihtolomalla katsomaan uutta Pirkkahallia kovan pakkasen estettyä hiihtelyn. Siellä Harri Raivio veti koululaisille muutaman päivän YU-kurssia. Niin alkoi tyttärelläni ja pari vuotta nuoremmalla pojallani talvella hiihtely ja kesällä yleisurheilu Pyrinnön väreissä. Ja saman tien minä olin mukana toimitsijatehtävissä lasten kuljetus- ja huoltajahommien ohessa. Nyt oli minun vuoroni antaa panokseni seuratoiminnan pyörittämiseen ja kokea myös nostalgisia hetkiä nuoruusvuosien tuttujen parissa. Pyrinnön toiminnassa ja lasten harrastuksissa mukana olo kävi myös akun latailusta ja vastapainosta arkipäivän puurtamiselle työelämässä.
Teiskolaislähtöisten Pyrinnön vahvojen miesten toiminnanjohtaja Jarmo Hakasen ja kunniapuheenjohtaja Heikki Järvelinin kanssa olen ollut monessa mukana Pyrinnön toiminnassa jo lähes 30 vuotta. Ensikontaktini Jarmoon on, kun hän soitteli minulle kuulatuloksestani joskus 1980-luvun alussa. Hän taas muistaa minut siitä, että olin ollut antamassa rakentamisohjeita Härmälän lentokenttäalueen omakotirakentajille. Heikki Tampereen rakentajana on minulle tuttu työelämästä, mutta joskus jälkikäteen löysin nimemme Hämeen piirin poikien yleisurheilun tilastoista kesältä 1961. Liekö jo silloin kohdattu joissakin kisoissa, kun Heikki teiskolaisena edusti poikavuosinaan Värmälän Kantoa.
Rakentajana ja kaupungin organisaation sekä monet ihmiset siellä tuntevana olen ollut vahvasti hoitamassa yleisurheilun ja hiihdon kisajärjestelyjä ja kisatekniikkaa sekä edistämässä suorituspaikkojen kohennuksia. Vuosien saatossa olen lähettänyt aihepiirin tiimoilta lukuisia sähköposteja ja istunut monta palaveria. Kaupin uusi huoltorakennus valmistui hopeasompakisoihin 1989, mistä alkaen aina vuoden 2006 SM-kisoihin saakka olin keskeisesti mukana hiihtokisojen ja tulospalvelun järjestelyissä. 1990-luvun alussa Kaupissa alkoi tulospalvelussa atk-aika kaupungin hankkimin laittein. Yleisurheilussa isoja kisatapahtumia on ollut vuosien saatossa lukuisia kesällä ja talvella. Vetoapukisoista 1991 taisi kisajärjestäjän tehtävät yleisurheilussa alkaa kiekonheiton suojahäkkiäkin välillä Hakasen kanssa rakentaen ja jatkuivat aina 2003 ja 2013 nuorten EM-kisoihin saakka. Vuoden 1996 Kalevan kisoja varten jo piirtelin Ratinan suorituspaikkojen tarpeelliset muutokset valokuviin. Kuularinki käännettiin nurmikkoa kohti ja päätyalue pinnoitettiin, takasuoralle tehtiin 100 ja 110 metrin radat etc. Tietoliikenneyhteyksiä uusittiin ja vuoden 1995 soudun MM-kisoihin hankitulle päätulostaululle luonnostelin katosjalustan ylätasanteelle. Tulospalvelu hoidettiin keskitetysti luuriyhteyksin ja pöytämikroin, vältettiin arvokkaiden atk-palveluiden käyttö. Toimittelin poistomikroja, jotka poikani päivitteli, Ratinaan ja Pirkkahalliin tulospalvelukäyttöön. Vuoden 2003 nuorten EM-kisoissa, joissa Wirkkala, Järvenpää ja Ruuskanen ottivat kolmoisvoiton keihäänheitossa, kinasteltiin kaupungin omien ”väärän merkkisten” ajanottolaitteiden käytön sallimisesta kisapäivän aattoon saakka.
Pyynikin palloiluhallin tilojen kohennuksia olen tuuppinut eteenpäin kymmenisen vuotta. Nyt on tavoite hallin remontin yhteydessä kohentaa oheistiloja ja rakentaa harjoitushalli pohjoispäätyyn sekä järjestellä pysäköinti hallin yläpuolelle. Koripallopelejä olen seurannut vuosikaudet, mutta itse olen pelannut vain koulussa ja poikaporukoissa. Lapsuudessani naapureina asuivat Jaakonsaaren veljekset. Unohtumattomia hetkiä olen katsojana ja pyrintöläisenä kokenut Pyynikin palloiluhallin täpötäydessä salissa. Mainio oli juhlaottelun avauksessa nuoren cheerleading-jaostomme vetämä flashdance, joka välittyi TV-katsojillekin.
Vuosittainen juoksutapahtuma Tampere Puolimaraton järjestettiin seuran kaikkien jaostojen yhteisenä ponnistuksena ensimmäisen kerran syksyllä 2011. Tulevana syksynä puolimaraton joustaan kuudennen kerran Tampere sightseeing – reitillä. Reitistä oli alkuun monia näkemyksiä ja realistisuus oli haussa. Minun tehtäväksi tuli vääntää reitti kartalle ja hioa se nykymuotoon Palatsinsillan valmistuttua 2012.
Pyrintö elää ja voi hyvin järjestämällä isoja kisatapahtumia, joihin isolla yleisseuralla on riittävästi resursseja, osaamista ja perinteitä. Uudet lapset ja heidän myötä uudet vanhemmat takaavat jatkuvuuden, mutta tasaista tulovirtaakin pitäisi aina löytää. Kesällä 1990 vetämäni kioskiprojekti alkaa olla tehtävänsä tehnyt ja uudet ideat olisivat tarpeen. Aloitin seuran hallinnossa YU-jaostossa 1990-luvun alussa ja Heikki veti minut mukaan 1997 seuran johtokuntaan nyttemmin hallitukseen, missä nyt Pyrinnön 120-vuotisjuhlavuonna tulee minulle 20 vuotta täyteen. Kesästä 2009 alkaen seuran johdon kesäkokous on pidetty kotitalossani Kissanmaalla ja Pyrintö-taipaleeni on pitkän kierroksen tehtyään tullut lähtöpisteeseen. Eiköhän sitä ole aika pikkuhiljaa siirtyä kokonaan katsomon puolelle.
Kalevi Lammi, Pyrinnön kunniajäsen nro 112