Kunniajäsen Mauno Koivula on poissa

Kunniajäsen Mauno Koivula lepää nyt rauhassa

Seura sai hiljan suruviestin; Pyrinnön kunniajäsen, seuran puheenjohtaja (1987 – 1996) Mauno Koivula on siirtynyt 4. maaliskuuta taivaallisille kentille. ”Manulle” oli tullut tammikuussa täyteen 81 ikävuotta.

Seuran kunniajäseneksi hänet kutsuttiin seuran 100-vuotisjuhlien yhteydessä 1996.

Manu sai viettää rikkaan elämän, jossa urheiluseuratyö oli nelisenkymmentä vuotta paljon puhutussa keskiössä.

Lehtimäkeläisen maatilan poika muutti Tampereelle 18-vuotiaana ja kilpahiihtoa harrastanut hakeutui jo vuonna 1965 Pyrintöön.  Hiihtojaoston puheenjohtajan pestin Manulle tuli kuin illalliselle vuonna 1968, sitä pestiä kesti peräti 19 vuotta.

Ilman Manua tuskinpa Hilkka Riihivuori os. Kuntola, Ulla Suhonen ja Marjatta Muttilainen olisivat siirtyneet Pyrintöön.  Yhtä kaikki 1970-luvun lopputaival ja vielä pitkälti 1980-lukukin olivat seuramme hiihdon kulta-aikaa.  Se oli samalla yliluutnantti Koivulan kova työnäyte.

Vuoden 1986 syksy oli Pyrinnön tulevaisuuden kannalta lähes ratkaiseva. Jälkeenpäin on helppo todeta, että seuran onneksi urheiluväki määritti Pyrintö-laivan kurssin.

Manu valittiin yksimielisesti joulukuun kokouksessa puheenjohtajaksi ja näin Pyrintö siirtyi aidon seuratoiminnan latu-uralle, jossa se on pysynyt ilman lipsumisia jo yli 30 vuotta.

Näin Mauno Koivula kertoi Pyrinnön 100-vuotishistoriassa:

-Pääsimme ahdingosta suhteellisen helpolla. Tunsin, että sain jaostoilta tukea.

-Samanhenkinen joukko on suuri etu, vaikka sen tieto ja taitotaso ei hääppöinen olisikaan.

Ja vielä – Kun jokainen rakentaa toimintansa voimassa oleville resursseille, ei tule pahoja yllätyksiä. Seura on silloin yhtenäinen, jaostojen välille ei synny ristiriitoja.

-Huippu-urheilu ja nuorisotyö kulkevat Pyrinnössä käsi kädessä. Ovet ovat kaikille auki, politikointia emme harrasta. Talous on hallussa, jaostot virkeitä. Manu totesi 22 vuotta sitten.

Mauno Koivula oikaisisi komean vartalonsa ja röyhistäisi rintaansa, jos se kuuluisi hänen tapoihinsa. Näin päättyy Urho Salo Manun haastattelu Pyrinnön historiassa.

Manu muutti 90-luvun lopulla Helsingin Käpylään, seurasi toki Pyrinnön toimintaa, muttei ollut kuin satunnaisesti mukana seuramme yhteisissä riennoissa.  Kävin Heikki ja Anneli Järvelinin kanssa Manun 70-vuotispäivillä.   Tunsimme, että käynti merkitsi paljon Manulle, sitä se oli meillekin.

En milloinkaan osannut kertoa Manulle miten paljon hän merkitsi koko elämänpolulleni.

Manu, Sinua kunnioittaen muistaa

Ystäväsi Jarmo Hakanen