Pyrinnön koripallojaosto on luonut viime kevään, kesän ja syksyn aikana valmennukselle uusia strategisia linjauksia. Niiden ohella on muodostettu seuran linja useaan kriittiseen kysymykseen jotka vaikuttavat arkiseen toimintaamme, esim. harjoitusmääriin ja peluutuksiin.
Työ on tehty nuorten valmennuspäällikön ja valmennuksen johtoryhmän toimesta, mutta yhdessä valmentajien kanssa. Näkemyksiä ja arvotuskysymyksiä on kysytty valmentajille ja pelaajien vanhemmille osoitetuissa kyselyssä sekä henkilökohtaisissa keskusteluissa valmentajien kanssa. Lisäksi toukokuussa parikymmentä Pyrinnön mini-mikrovalmentajaa kokoontui yhteen luomaan linjauksia pienempien koripalloiluun.
Hankkeen tavoitteena on turvata toiminnan pitkäjänteisyys myös tulevaisuudessa sekä varmistaa että toiminta on yksittäisen lapsen kannalta nousujohteista kaikissa muodoissa. Nousujohteisuuden tulee näkyä niin harjoitusmäärissä, vaatimustasossa kuin kilpailullisuuden lisääntymisessä. Näin pelaaja kasvaa uusiin haasteisiin vaiheittain.
Valmentajat valitsee koripallojaoston johtokunta
Pyrinnössä valmentajat valitsee koripallojaoston johtokunta, valmennuspäällikön esityksestä. Valmentajien esimies on valmennuspäällikkö Jukka Raja-aho.
Valmentajat päättävät ikäluokan päävalmentajan johdolla kaikesta joukkueen urheilullisesta toiminnasta, esim. mihin sarjoihin ja turnauksiin osallistutaan, kuka pelaa missäkin joukkueessa jne.
Valmentajat tekevät tiivistä yhteistyötä vanhempien valitseman joukkueenjohtajan ja muiden vastuuhenkilöiden kanssa, joiden näkemys täytyy luonnollisesti huomioida asioista päätettäessä.
Pelaaja pelaa lähtökohtaisesti omassa ikäluokassaan
Pyrinnössä lapset harjoittelevat ja pelaavat lähtökohtaisesti oman ikäistensä juniorien seurassa. Näin pyritään varmistamaan, että juniori käy läpi kaikki harjoittelun vaiheet ja saa riittävästi perustaidoista toistoja, vaikka esim. fyysisen kasvun puolesta hänellä olisikin kilpailullisia edellytyksiä pelata itseään vanhempien kanssa. Yhtä tärkeää huomioida lapsen psykologinen kasvuvaihe, kuin fyysiset ja taidolliset valmiudet.
Jos valmentaja katsoo, että jonkun pelaajan olisi järkevämpää siirtyä omaa ikäluokkaansa vanhempien harjoitusryhmään, hän keskustelee asiasta vanhemman ikäluokan valmentajan kanssa.
Jos he ovat asiasta samaa mieltä, he ottavat yhteyttä pelaajan vanhempiin ja keskustelevat heidän kanssaan ja lopulta pelaajan itsensä kanssa onko hän itse siihen halukas.
Kuitenkin huomioitava, että pelaajalla pitää olla mahdollisuus päästä vanhempaan ikäluokkaan harjoittelemaan, jos se on urheilullisista syistä ja kehittymisen kannalta tärkeää. Joukkueen tai valmentajien kunnianhimo ei saa olla esteenä.
Kaikista poikkeuksista on sovittava valmennuspäällikön kanssa.
Joukkuepeli vaatii sitoutumista
Kun pelaaja liittyy joukkueeseen, hän sitoutuu olemaan sen jäsen koko toimintakauden. Valmentajat, joukkueen taustahenkilöt ja seurajohto suunnittelevat toimintaa sen perusteella paljonko ja millaisia pelaajia on lähtenyt toimintaan mukaan. Varataan salivuoroja, suunnitellaan harjoitusryhmiä, ilmoittaudutaan sarjoihin jne. Tehdään paljon sellaista mitä ei voida toteuttaa, jollei voida luottaa, että mukaan lähteneet ovat mukana koko kauden.
Tärkeimpiä joukkueurheilun kasvatuksellisia asioita on opettaa ottamaan huomioon muut ihmiset ja olemaan pitkäjänteinen. Ei minä vaan me.
Jokaisen pelaajan tulee ymmärtää, ettei joukkueeseen voi kuulua tai käydä harjoituksissa vain silloin kun huvittaa.
Luonnollisesti sitoutumisen odotusaste nousee mitä vanhemmista junioreista on kysymys. Mikroikäisen ei voi olettaa tietävän vielä mitä haluaa harrastaa koko vuoden, mutta jo pari vuotta mukana olleen voidaan olettaa arvioivan asiaa ennen kauden alkamista. Joukkue voi asettaa yhteisen päivämäärän kauteen sitoutumiselle, esim. ennen sarjoihin ilmoittautumista.
Harjoitusmäärät
Urheilijan harjoittelun pitää olla nousujohteista ja monipuolista.
Pyrintö osaltaan haluaa antaa mahdollisuuden omaehtoiseen liikkumiseen ja muiden lajien harrastamiseen pitämällä nuorimpien lasten harjoitusmäärät järkevällä tasolla.
Esim. 8-vuotiaan lapsen pitäisi kuitenkin liikuntasuositusten mukaan liikkua vähintään 3 tuntia päivässä, yläkouluikäisenkin vielä 1½-tuntia päivittäin. On selvää, että suuren osan liikunnasta pitäisi olla omaehtoista (muuta kuin ohjattua) ja leikinomaista.
Nousujohteisuudella ja monipuolisuudella ehkäistään drop out-ilmiötä (motivaation hiipumista) sekä rasitusvammoja teini-ikäisenä tai nuorena aikuisena.
Pyrinnön koriksessa nousujohteisuus tarkoittaa käytännössä esim. sitä, että viikoittainen harjoitusmäärä nousee vuosittain ½-1 kerran/keskimääräinen harjoitusviikko.
Suosituksiin voidaan luonnollisesti tehdä harkitusti poikkeuksia esim. salivuorojen tai muiden olosuhdeasioiden vuoksi. On myös huomioitava, että vanhemmista C-junioreista (14-vuotiaista) käynnistyy osalla Tampereen urheiluakatemian aamuharjoittelu, sitten mahdollisesti maajoukkuetoiminta jne.
Pelit ja peluuttaminen
Nousujohteisuus koskee harjoitusmäärien lisäksi myös harjoitusaiheiden johdonmukaista kehitystä, vaatimustason kasvamista sekä joukkueiden valintaperusteita ja peluuttamista ottelun sisällä.
Pyrinnön pelaajanpolku on jaettu kahteen osaan: puhumme Minikoriksesta (alle 12 vuotiaat ja nuoremmat) sekä Kilpakorikseen ( C+B+A juniorit, siis 13-19 vuotiaat).
Joukkueiden jakoperusteissa ei Minikoris-valmentajille ole annettu sitovia määräyksiä vaan valmentajilla on oikeus käyttää harkintaa. Taulukossa on kuitenkin ohjeita selventämään pyrintöläistä ajatusmallia, jonka mukaan mahdollisimman moni minikoripalloilija tulisi saada innostumaan ja oppimaan tavoitteellinen pelaaminen ja harjoittelu ennen C-junioreihin (kilpakorikseen) siirtymistä.
C-junioreissa (13-14 -vuotiaat) pelataan ensimmäisen kerran valtakunnallista sarjaa (SM-sarja ja sen karsintasarja) ja se on myös sopiva ikä muodostaa tasoryhmät, kerätä joukkue kilpailullisin perustein.
B-ikäisissä (15-16 -vuotiaat) pelataan jo viikoittaista SM-sarjaa sekä valtakunnallista 1-divisioonaa.
Näissä sarjoissa pelataan yksiselitteisesti kilpaa ja opetellaan myös voittamista, joka tietysti urheilussa on oleellinen asia. Tällöin myös peliaika joukkueen sisällä on ansaittava terveen kilpailun hengessä.
Valmentajien tehtävä on opettaa pelaajille, että joukkuekaverin epäonnistuminen ei ole koskaan toisen pelaajan onnistuminen, vaan oma kehitys on ainoa tie menestykseen.
Pyrinnön tavoite on saada vuosittain joukkue sekä SM-sarjaan että 1-divisioonaan. Aina se ei onnistu, mutta on ehdottomasti tavoiteltava asia.
Lisäksi tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan pelataan alueellisia sarjoja, joissa joukkueen toimintaperiaatteet muodostetaan joukkuekohtaisesti.
Peliminuutit yksittäisissä otteluissa
Peliminuuttien jakaminen oikeudenmukaisesti on yksi valmentajien haastavimmista tehtävistä. Toisen mielestä oikeudenmukaista on se, että kaikki pelaavat aina yhtä paljon, riippumatta siitä miten pelaaja on harjoitellut. Jonkun mielestä taas ainoastaan sillä mitä pelaaja saa ottelussa aikaiseksi on merkitystä.
Usein vanhempien arviot perustuvat vain ottelutilanteisiin tai siihen asiaan mitä itse pitävät pelissä arvossa. Toisten mielestä oman lapsen edun ajaminen, muiden edelle, on oikeutettua, jopa vanhemman velvollisuus. Sellainen manipulointi ei kuitenkaan kuulu urheiluun, ei ainakaan pyrintöläisyyteen, sillä itsekkyys tekee joukkueesta heikomman.
Sen vuoksi on järkevintä, että valmentajat, jotka näkevät pelaajat objektiivisemmin, ja myös harjoituksissa, tekevät päätökset peluuttamisesta.
Pyrintö on linjannut muutamia perusperiaatteita peluuttamisesta. Pelaajien ja vanhempien tulee kuitenkin muistaa, että valmentajat eivät voi tehdä valmennusta sekuntikello kaulassa. Pelissä on tarkoitus myös opettaa pelaajia, ei vain vaihtaa, ja sen vuoksi on inhimillistä, että vahinkoja voi käydä.
Toivon siis kaikilta kärsivällisyyttä. Jos peluuttamisesta kuitenkin kysyttävää, voi asiasta keskustella ikäluokan vastuuvalmentajan kanssa tai halutessanne valmennuspäällikön kanssa. Se on reilumpaa, kuin vuodatukset selän takana.
Lopuksi:
Alla kaksi taulukkokuvaa Pyrinnön koriksen yhteisistä toimintaperiaatteista. Lisäksi Pyrintö on päivittänyt toimintasäännöt pelaajille, valmentajille ja vanhemmille. Siitä julkaistaan erillinen uutinen heti perään.
Toivon, että kaikki osaavat arvostaa avoimuutta. Jos valmennuksellisissa asioissa epäselvää, minuun voi ottaa yhteyttä.
Toivotan kaikille rauhallista joulua ja yhdessä tekemisen vuotta 2018
Jukka ”Kössi” Raja-aho
nuorten valmennuspäällikkö
Yhteystiedot: puh. 0400833058 tai jukka.raja-aho@tampereenpyrinto.fi
