Pyrintö haluaa vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että nuoret koripalloilijat välttyisivät loukkaantumisilta, pysyisivät terveinä ennen kaikkea henkilökohtaista siviilielämää, mutta myös urheilu-uraa ajatellen. Keskeytymätön harjoittelu on merkittävä kilpailuvaltti urheilussa.
Tapaturmaisia loukkaantumisia on koriksessa, kuten muissakin pallopeleissä, sattunut aina. Lasten ja nuorten arkiliikunnan vähentyminen on nostanut kuitenkin tapaturmien riskiä, sillä fyysiset leikit ovat monilla muuttuneet älylaitteiden näpyttelyksi. Jos/kun lapset eivät välitunneilla ja iltaisin pihapiirissä leiki hippaa, kiipeile puissa tms. niin monella ainoat fyysiset suoritukset tapahtuvat harjoituksissa.
Tämän vuoksi lasten ja nuorten liikehallinta on usein heikompaa kuin aiemmilla sukupolvilla. Se on asettanut myös urheiluseurat uuden haasteen eteen.
Koripallojaosto on linjannut konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla pyritään ennaltaehkäisemään niin tapaturmaisia kuin rasitusperäisiä vammoja sekä toisaalta neuvomaan ja ohjaamaan kuntouttamisessa mahdollisimman ajoissa ja oikein.
Ennaltaehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet:
1.Informaation lisääminen vanhemmille ja junnuille
Pyrintö pyrkii jatkossa entistä aktiivisemmin neuvomaan ja jakamaan tietoisuutta oikeista elämäntavoista niin junioreille kuin heidän vanhemmilleen. Arkiset tavat ratkaisevat, sillä ne toistuvat päivittäin.
Lasten arkiliikunta on useimmilla lapsilla (siis myös koripalloa aktiivisesti harrastavilla) nykyään aivan liian vähäistä. Harjoitusten lisäksi lasten pitäisi kävellä ja pyöräillä päivittäin kouluun, kaverille, reeneihin…
Monipuolisuus harrastuksissa on hyväksi paitsi terveenä pysymistä, myös urheilijana kehittymistä, ajatellen.
Kaikki hyvät urheilijat eivät ole erinomaisia koripalloilijoita, mutta kaikki hyvät koripalloilijat ovat aina myös erinomaisia urheilijoita. Lasten kyky ajatella pitkäjänteisesti on käytännössä mahdotonta, siksi tarvitaan meitä aikuisia ohjaamaan päätöksentekoa. Meidän aikuisten tehtävä on kannustaa ja löytää keinot saada lapsi liikkeelle, vähän uudenkin lajin pariin. Usein oma rohkeus ja esimerkki auttaa: mitäpä jos tänä kesänä lähtisitte perheenä iltarasteille? Suunnistuksessa vahvistuvat nilkat ja jalat kokonaisuudessaan, pehmeä alusta säästää iskutuksilta. Metsä tarjoaa erilaisia virikkeitä. Siellä juostessa havainnointi ja kokonaisuuden hahmottaminen kehittyvät kunnon ohella. Kaikesta takuulla apua myös koriksessa!
2. Pyrintö mahdollistaa monilajisuuden rajaamalla harjoitusmääriä pienemmissä
Usein myös urheiluseurojen kuulee julkisesti kannattavan monipuolisuutta ja -lajisuutta, mutta samalla käytännössä tekevät useamman urheilulajin harrastamisen mahdottomaksi, tai ainakin vaikeaksi, järjestämällä tolkuttoman määrän oman lajin viikoittaisia harjoituksia jo pienillekin lapsille.
Pyrinnön koripallojaosto on viime syksynä linjannut, ja myös julkistanut, omat ikäluokkakohtaiset harjoitusmääräsuosituksensa. Ensi kaudesta lähtien tulemme myös määrittämään salivuorojen määrät näiden mukaan, kouluttamaan valmentajat sekä valvomaan, että linjauksia myös noudatetaan.
Pyrintöläisellä junnulla pitää olla mahdollisuus myös toiseen lajiin.
3. Valmennusosaamisen jatkuva kehittäminen.
Koripalloliitto on viime vuosina lisännyt huomattavasti koulutustarjontaa nimenomaan tukiharjoittelun osalta. Fyysinen harjoittelu pitää sisällään paljon muutakin kuin esim. ponnistusvoiman maksimaalista kehittämistä tai juoksunopeutta. Tarjoamme valmentajille aktiivisesti esim. Tampereen urheiluakatemian koulutuksia ja järjestämme itse vuosittain monipuoliseen tukiharjoitteluun liittyviä koulutuksia. Esim. viime keväänä pidettiin koulutus mini ja mikrovalmentajille alkuverryttelyn merkityksestä sekä syksyllä Varalassa suuren suosion saanut koulutus Urheiluvammojen ehkäisemisestä kaikille korisvalmentajillemme.
4. Pihlajalinna –yhteistyö: fysioterapeutin ja lääkärintarkastukset
Pyrintö tekee yhteistyökumppaninsa Pihlajalinnan kanssa vuosittaista yhteistyötä monellakin tapaa. Pääseura järjesti Pihlajalinnan kanssa syksyllä koulutuksen kaikille pelaajille ja heidän vanhemmilleen. Tällä kaudella on jo käynnistetty kaksi koripallojaoston hanketta, joiden tavoitteena on löytää ja ennaltaehkäistä loukkaantumisriskiä lisääviä henkilökohtaisia ominaisuuksia.
Jatkossa vuosittain alle 12-vuotiaille (”vanhemmille mineille”), siis tällä kaudella 06-syntyneille tytöille ja pojille, tehdään fysioterapeutin tarkastukset. Pihlajalinnan urheilufysioterapian ammattilaiset teettävät junnuille liikkuvuutta ja liikkeen hallintaa mittaavia testejä, joista annetaan kullekin pelaajalle ja hänen vanhemmilleen henkilökohtainen palaute. Kaikki suoritukset videokuvataan tukemaan arviointia. Testeissä löytyi tällä kaudella mm. nilkan kireyteen liittyviä ongelmia, jotka voivat myöhemmin näkyä joko huomattavasti kohonneena tapaturmariskinä, sekä luovat pohjaa rasitusperäisille vammoille esim. polvissa tai selässä. Luonnollisesti muitakin havaintoja tehtiin ja niiden perusteella fysioterapeutit antoivat joko ohjeet suoraan pelaajalle ja vanhemmille tai tarvittaessa ohjaavat fysioterapeutin puheille. Myös valmentajat saavat joukkuekohtaisen palautteen jonka perusteella voidaan harjoittelua painottaa oikeaan suuntaan.
Tänä keväänä ja kesänä, B-junioreihin siirtyville U14 pelaajille (”vanhemmat C-junnut) suositellaan ja tarjotaan mahdollisuutta Pihlajalinnan urheilijan terveystarkastukseen. Se sisältää kattavan esitietokaavakkeen lisäksi ekg-sydänfilmin, verenkuva-analyysin sekä lääkärintarkastuksen.
Tällä tarkastuksella pyritään löytämään mm. piilevät sairaudet ennen siirtymistä pykälää kovempaan harjoitteluun.
5. Maajoukkuetoimintaan valmistavat harjoitukset
Palloilulajien urheilijoille tehdyssä tutkimuksessa (tehty UKK-instituutissa 2011-2015) kävi ilmi, että rasitusvammat lisääntyivät usein harjoitustaukojen tai omatoimisten jaksojen jälkeen. Tästä on myös empiiristä kokemusta ihan seuran sisällä esim. maajoukkuepelaajien osalta, jotka ovat usein joutuneet hurjaan kesäajan maajoukkueleiritykseen suoraan tauolta. Suhteettoman moni on palannut sieltä rasitusvamman vaivaamana. Kyse ei ole yksin pyrintöläisestä ilmiöstä eikä tietenkään siitä, että Susi-leirityksessä ei osattaisi tehdä asioita oikein, vaan siitä että urheilijan harjoittelun kokonaishallinta ei ole ollut kunnossa. Seura- ja maajoukkuetoiminta eivät voi toimia toisistaan erillään ja tämän osalta niin maajoukkuevalmennuksen kuin seurojenkin täytyy jatkossa kehittää yhteistyötä.
Harjoittelun pitää olla nousujohteista. #AINA Siksi järjestämme toukokuun aikana maajoukkueleiritykseen kutsutuille pelaajille yhteisiä harjoituksia 3 krt/vko, jotta pelaajilla on koriksen iskutuksiin, suunnanvaihdoksiin ja muihin hermostoa, lihaksia ja elimistöä kuormittaviin vaatimuksiin nähden pohjat kunnossa. Nämä harjoitukset on tarkoitettu niille joilla ei ole mahdollisuutta harjoitella oman joukkueen kanssa tuohon aikaan.
6. Matalan kynnyksen fyssariklinikka jatkuu
Pyrinnön fysioterapeutti Anna Lackman on pitänyt jo kahden kauden ajan matalan kynnyksen fyssariklinikkaa johon pelaajat ovat hakeutuneet vaivojen yllättäessä.
Fyssariklinikkaa on pidetty Tammelan koululla, Pyynikillä sekä Annan työtiloissa Klingendahlissa, Pyrinnön toimiston yhteydessä. Tarkoitus on ollut, että helppouden ja edullisuuden vuoksi kaikki joilla on pikkuvaivaa, kävisivät ajoissa näyttämässä sitä fysioterapeutille. Anna pystyy arvioimaan vaivan syyn ja antamaan ohjeet kuntoutukseen tai tarvittaessa hän ohjaa pelaajan jatkohoitoon tai lääkärille.
Annalla on käynyt myös pelaajia joiden vanhemmat tai valmentajat ovat huomanneet pelaajan aristavan tai muuten liikkuvan poikkeavalla tavalla, polven tai jalkaterän taittavan sisäänpäin jne.
Ajoissa puuttumalla voidaan henkilökohtaisella täsmäharjoittelulla korjata esim. jalan asentoa ja välttää tulevat rasitusvammat.
Edullisella 15 min/10€ hinnalla kynnys on niin matala ettei avun kysymistä tarvitse kenenkään laiminlyödä. Anna Lackmanin yhteystiedot ovat puh. 0451261573 tai anna.lackman@gmail.com
Rempparyhmä kuntoutuvien pelaajien tueksi
Pyrinnön koripallojaosto on päättänyt perustaa ensi kaudeksi rempparyhmän, jonka tarkoitus on tarjota viikoittainen harjoitus pelaajille jotka eivät voi osallistua täysimääräisesti oman joukkueensa harjoituksiin loukkaantumisen vuoksi. Toimintamalli on vielä luonnosteluvaiheessa, mutta seuraavaa on suunniteltu:
Rempparyhmä on kohdistettu toipuville ja kuntoutuville, pääasiassa C+B-ikäisille, pelaajille. Myös mini-ikäisten mukaan ottoa voidaan harkita, riippuen pelaajan yksilöllisestä kyvystä harjoitella itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaan sekä hahmottaa käsiteltäviä asioita. A-ikäisten harjoittelu on jo muutenkin yksilöllisempää, ja ainakin joillakin heistä on mahdollisuus osallistua Tampereen urheiluakatemian vastaavaan toimintaan koulun puitteissa, joten lähtökohtaisesti A-ikäiset eivät kuulu tähän ryhmään, jollei käytäntö meitä toisin neuvo.
Ajatus on, että koriksen rempparyhmä kokoontuu viikoittain vakiovuorolla, jossa on mukana fysioterapeutti Anna Lackman sekä tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan joku korisvalmentaja.
Anna antaa fyysisen harjoittelun malleja sekä valvoo tekniikoita, korisvalmentaja antaa lajitaitoharjoitteita joita on mahdollisuus tehdä omatoimisesti pelaajan oman joukkueen harjoituksissa. Sitten rempparyhmässä n. viikon välein voidaan tarjota harjoitteluun uusia virikkeitä.
Tarkoitus on, että pelaaja osallistuu myös oman joukkueensa toimintaan ja tekee suuremmat toistomäärät annetuista harjoitteista nimenomaan siellä. Näin pelaaja pysyy myös sosiaalisesti joukkueen mukana sekä pysyy tietoisena siellä opetettavista asioista.
Rempparyhmä ei aiheuta pelaajille ylimääräisiä kustannuksia vaan kulut katetaan koripallojaoston toimesta.