Elettiin talvea 1984 ja jostain kumman syystä piti lyödä J. Hakasen kanssa vetoa 6 m ylityksestä pituushypyssä.
Elopainoa kun oli ehtinyt kertyä jo alun toista sataa kiloa ja pituutta en ollut hypännyt moneen vuoteen. Vain heittäjän harjoittelua.
Panos oli korillinen Coca-colaa ja paikka Kupittaan halli ja tapahtumana taisi olla perinteinen seuraottelu.
Piikkareista se ei ainakaan olisi kiinni. Ne löytyivät nimittäin Seppo Nikkarin kaapista. Siis miehen joka olisi oman aikansa tuloksilla tällä hetkellä Suomen ehdoton kestävyysjuoksukuningas.
Seppo asui samassa taloyhtiössä ja kaiveli kaappeja, kun kävin kysymässä löytyisikö jalkaan sopivia piikkareita. Ihan sopivat löytyikin.
Raja meni rikki (tulos jotain 620+) ja siitä innostuneena piti sitten kesällä osallistua 20-v SM-kisoissa pituushypyn joukkuekisaan.
Kyllä siellä porukka katsoi pitkään, kun aamukarsinnassa vedin oransseja Karhuja jalkaani ja aloin ottaa askelmerkkejä. ”Mitä tuo täällä tekee?”
No voittohan tuli. Toki sain hiukan apuja joukkuekaveriltani. Juha Kivi nimittäin taisi hypätä 7,5 m ja oma tulokseni taisi olla 645 cm.
-pasi-