Urho Kujanpää kurkottaa viiteen metriin

Pyrinnön 17-vuotias Urho Kujanpää on erinomainen esimerkki monipuolisesta urheilijasta. Tammikuun alussa Pajulahden kilpailuissa Urho hyppäsi seivästä peräti 490, eikä 500 ollut sekään kaukana.

Tulos oli itse asiassa Pyrinnön uusi M19-sarjan seuraennätys. Vanha ennätys olikin elänyt jo 25 vuotta, silloin Juhani Kallio hyppäsi 482. urhoUrhon monipuolisuudesta kertoo se, että hän on liiton valmennusryhmässä sekä seipäässä että moniotteluissa. Raamikas nuori mies ei itsekään vielä tiedä, kumpi on päälaji tulevaisuudessa.

– Ihan yhtä mielekkäiltä tuntuvat molemmat lajit tällä hetkellä. Jos toinen kiinnostaisi selkeästi enemmän, olisin varmaan jo sen lajivalinnankin tehnyt, Kupittaalta liiton moniotteluleiriltä tavoitettu Urho kertoo.

Toisaalta seiväs ja ottelut täydentävät hyvin myös toisiaan. Moni ottelijoista on itse asiassa loistavia seiväsmiehiä. Esimerkiksi viime kesänä EM-Zürichissa neljänneksi otellut Hollannin Eelco Sintnicolaas hyppäsi EM-areenalla 540 ja hänen ennätyksensä on 552.

Syksyn aikana Urho harjoitteli seivästä hieman normaalia enemmän, valmentaja-isä Hannun isona apuna on ollut Jere Bergiuksen valmentaja Raimo Eskola.

– Kyllähän se motivoi, kun on päässyt Jeren kanssa hyppäämään samoissa reeneissä. Ja muutenkin aina treeniseura tekee joka harjoituksesta mielekkäämmän, Marjaniemen Jounikin on ollut meidän kanssa hyppäämässä ja se on hieno juttu, Urho sanoo.

Viime kesänä Urho hyppäsi 475, mutta jo hallikaudella on tarkoitus siirtyä uudelle metriluvulle.

– Kyllä uskon vahvasti, että se 500 menee, mutta jos oikein napsahtaa hyppy kulkemaan, ei 510 sekään mikään mahdoton ole, Urho uskoo.

Seiväs on varsinainen välinelaji. Ja vielä kun on kyse kasvuikäisestä nuoresta miehestä, käyvät välineet äkkiä pieneksi. Toki tuloskehityskin vaikuttaa tähän otekorkeuden noustessa. Pajulahden 490 syntyi itse asiassa Jere Bergiuksen seipäällä.

– Vuosi sitten ostimme kalliin seivässetin, mutta kaikki ne ovat jo jääneet pieneksi, harmittelee valmentaja Hannu Kujanpää.

Isä ja poika ovat reissanneet koko syksyn ristiin rastiin ympäri Suomea leireillä. Pajulahdessa he ovat olleet jo kolmesti liiton lajivalmentajan Steve Ripponin opissa.

– Vaikka Ripponin ja Eskolan Raimon menetelmät ovatkin hieman erilaisia, on näistä ollut ilman muuta hyötyä. Tulee paljon hyppyjä ja paljon tietoa. Siitä voi sitten itse valita molemmilta oppi-isiltä ne parhaat jutut, Hannu Kujanpää kertoo.

Hannukaan ei vielä tiedä, tuleeko Urhosta seiväshyppääjä vai ottelija.

– Toistaiseksi menemme otteluharjoittelulla. Uskon vahvasti, että monipuolisuus ehkäisee myös vammoja kaiken muun hyvän lisäksi, Hannu Kujanpää paaluttaa.

– Hyvä tilannehan tämä on, kun vaihtoehtoja löytyy. Utriaisen Esa sanoi syksyllä, että poika voisi lopettaa kaiken muun ja alkaa heittää keihästä, niin 70 metriä menisi tuota pikaa.

Eikä tuota ole hankala uskoa. Viime syksynä Espanjassa nuorten Eurooppa cupissa Urho tarttui keihääseen ensi kertaa noin vuoteen. 800-grammainen lensi kuitenkin 61,51 ja Urho voitti kilpailun!

Jäämme seuraamaan, missä hallikauden kisoissa Urho napauttaa maagisen 5 metrin rajan rikki.

Teksti: Late Hollo