Ratamestarin lausunto / Statement of the course setter

Tämän vuoden Ice Power rastit kilpaillaan Naappilan hienossa ja monipuolisessa maastossa, jossa on mm. kilpailtu pikamatkan Suomen mestaruuksista vuonna 1995. Maastoa halkoo muutama metsäautotie, mutta polkuja on todella vähän. Ajouria ja muita kulku-uria löytyy jonkin verran. Maasto käsittää pääosin normaalia talousmetsää, jossa on tehty kaikenlaisia metsätalouden töitä, mutta paikoin löytyy lähes erämaiselta tuntuvia alueita ja pääsee moni suunnistaja myös yksityisellä luonnonsuojelualueella oikeaan vanhaan metsään. Mielestäni maasto on yksi maakunnan hienoimpia ja yhtäläisyyksiä löytyy naapurimaastoon Ponsaan, Pirkanmaan hienoimpaan maastoon, jossa järjestetään ensi vuonna SM-pitkät.

Kartta on valmistunut keväällä 2024 ja on laadukasta työtä. Suurin osa kilpailijoista kilpailee lähinnä Topias Helmisen tekemällä kartalla, mutta sunnuntain pisimmät radat pääsevät myös nauttimaan Eemil Koskisen ja Anton Kuukan kädenjäljestä. Kaikki kartoittajat ovat tehneet työnsä seuraten yhdenmukaista kuvaustapaa, jossa pienipiirteisiä maaston osia on kuvattu niin että kaikki oleelliset kohteet löytyvät kartalta, kartan luettavuuden säilyessä silti hyvänä. Vaikka paikoin kartalla on hyvinkin runsaasti tavaraa, on kartalle kuvattu vain selkeimmät ja maastosta erottuvat kohteet esim. kivien ja pistekumpareiden osalta. Kiviä maastossa on niin runsaasti, että moni kartalle kuvaamaton kivi voi suunnistajan mielestä näyttää siltä että se voisi kartalla ollakin. Maastossa menevistä eri-ikäisistä traktoriurista ym. on kuvattu vain sellaiset, joilla on merkitystä suunnistustyöskentelyyn.

Lauantain radoille on pyritty saamaan kilpailijoille monipuolisia vaihtelevia suunnistustehtäviä ja keskimatkaan kuuluva luonne, jossa pitää pystyä rytmittämään omaa vauhtiaan ja suunnistusta tilanteen mukaan. On pienipiirteisiä alueita, tyhjempää aluetta, vauhdikasta pohjaa ja raskasta pohjaa. Rasteja pitää osata ottaa sekä tasaiselta että rinteestä reitinvalintaa unohtamatta.

Pitkällä matkalla on pyritty tarjoamaan suunnistajille alueen hienoimpia maastonosia sekä monipuolista pitkän matkan suunnistusta. Pidempiä välejä ja reitinvalintavaihtoehtoja löytyy enemmän kuin lauantaina, mutta myös tarkkoja rastipisteitä ja lyhyempiä välejä suunnistusta rytmittämään. Kaikilla radoilla on juomamahdollisuus suorituksen aikana ja wre-sarjoilla sääntöjen mukaisesti vähintään kolme kertaa radan aikana.

Lasten radat on pyritty laatimaan parhaan kyvyn mukaan melko vaativaan maastoon. Lasten radoilla on tukeuduttu metsäautoteihin ja muihin kulku-uriin mahdollisimman paljon, mutta radoilla ylitetään myös maastoalueita, joissa ei ole niin selkeitä johdattelevia väyliä, vaan tukevina kohteina on esimerkiksi kuviorajoja tai selkeitä maaston muotoja. Näillä vaikeimmilla alueilla on hyvä näkyvyys ja muita suunnistajia kulkemassa pääosin samaan suuntaan, ja ne ovat selkeärajaisia ja siten turvallisia että ei pitäisi päästä helposti eksymään kokonaan kartalta. H/D 14- sarjoilla on molempina päivinä vaatimustasoltaan ainakin yksi normaalia vaikeampi rastiväli, mutta hyvällä suunnitelmalla ja reitinvalinnalla nämäkin välit ovat täysin selvitettävissä, ei tarvitse jännittää.

Maastossa on rasteja runsaasti ja välillä lähekkäinkin, muistakaa tarkistaa koodi huolellisesti.

Maastossa on jonkin verran kiellettyjä alueita. Kisakeskus ja parkkialue sijaitsevat louhoksissa, joita ympäröi korkeat jyrkänteet. Kilpailusuorituksen aikana louhoksiin ei saa mennä kuin loppuviitoitusta pitkin. Louhosten ympärille laitetaan kielletyn alueen nauhaa varoittamaan suunnistajaa. Maastossa on harvinaisen tummaverkkoperhosen suojelualueena toimivaa avointa aluetta, joka on merkattu karttoihin kiellettynä alueena. Tämä alue on myös nauhoitettu maastoon kuten karttaan on merkattu, alueen läpi menee kulkuväylä ajouraa pitkin, mikä on myös merkattu karttaan ja maastoon. Radoilla on mahdollisesti vastassa myös tonttimaata, joka on luonnollisesti kiellettyä aluetta. Tontteja ei ole nauhoitettu maastoon. Osalla sunnuntain radoista saattaa törmätä pieneen karttaan merkitsemättömään n. 10×10 metrin kielletyn alueen nauhalla ympäröityyn maastonkohtaan. Kyseessä on metson pesä, jonka säilyminen halutaan näin turvata. Osa sunnuntain pisimmistä radoista myös sivuaa saksanpaimenkoirien koulutuskenttää, jossa on todennäköisesti koulutus käynnissä kisan aikana. Kenttä on merkitty kielletyksi alueeksi karttaan ja koiraväkeä on informoitu kilpailuista. Lisäksi kartassa on maastoon merkkaamattomia maanomistussyistä kiellettyjä alueita, joille ei pitäisi vahingossa eksyä. Myös viljellyt pellot on merkitty kielletyksi kuten kuuluu. Alueen ystävälliset maanomistajat ovat kuitenkin sallineet paikoin rehunurmea kasvavien peltojen käyttöä, joten kartalla on myös sallittuja peltoja. Pelloilla kuten muuallakin kulkiessa muistetaan olla aiheuttamatta ylimääräistä vahinkoa maanomistajille, joille meidän suunnistajien tulee aina muistaa olla kiitollisia, että he mahdollistavat hienon lajimme harrastamisen.

Mukavia suunnistuselämyksiä kaikille!

Ratamestari
Lauri Kahila

Statement of the course setter

This year’s Ice Power-rastit will take place on the fine and varied terrain of Naappila, where, among other things, the Finnish short distance championships were held in 1995. The terrain is criss-crossed by a few forest roads, but there are very few trails. There are some driving trails and other tracks. The terrain is mainly normal commercial forest, where all kinds of forestry work has been done, but there are some areas that seem almost wilderness-like, and many orienteers can also reach a real old forest in a private nature reserve. I think the terrain is one of the finest in the region and there are similarities with the neighboring Ponsa, the finest terrain in Pirkanmaa, where the Finnish Championships in long distance will be held next year.

The map was completed in spring 2024 and is a high-quality work. Most of the competitors will mainly compete on the map made by Topias Helminen, but the longest courses on Sunday will also enjoy the handiwork of Eemil Koskinen and Anton Kuukka. All the mappers have done their work following a consistent style of mapping, where small parts of the terrain are mapped so that all the essential features can be found on the map, while still maintaining good map readability. Although there is a lot of stuff on the map in places, only the clearest and most distinctive features, such as rocks and points, are shown on the map. There are so many rocks in the terrain that many rocks not shown on the map can look to a navigator as if they could be on the map. Of the various ages of tractor wheel paths etc. that pass through the terrain, only those that are relevant to the orienteering work are described.

Saturday’s courses have been designed to give competitors a variety of varied orienteering tasks. Orienteerers have to be able to pace themselves and their orienteering according to the situation, as it should be in the middle distance race. There are small areas with a lot of objects, empty areas, fast runnability areas and not as runnable areas. Orienteerers have to be able to take the controls both from flat and sloping terrain, without forgetting the choice of route.

The long-distance route aims to offer orienteerers the best parts of the region and a variety of long-distance routes. There will be more longer intervals and route options than on Saturday, but also precise checkpoints and shorter intervals to pace the orienteering. Drinks will be available during the run on all courses and, as required by the rules, at least three times during the course on the WRE courses.

The children’s courses are designed to the best of their ability for fairly demanding terrain. The children’s courses rely as much as possible on forest roads and other tracks, but also cross terrain where there are not so clear guiding paths, but where there are, for example, pattern boundaries or clear terrain shapes as supporting features. These more difficult areas have good visibility and other orienteers are mostly going in the same direction, and are clearly defined and safe so that it should not be easy to get completely lost on the map. The H/D 14 series will have at least one more difficult than normal crossing interval on both days, but with good planning and route selection these intervals are perfectly manageable, no need to be nervous.

There are plenty of controls in the terrain and sometimes close together, so remember to check the code carefully.

There are some forbidden areas in the terrain. The race centre and parking area are located in quarries surrounded by high cliffs. During the race, the quarries may not be accessed except by the end of the course. There will be tape around the quarries to warn the navigator of the prohibited area. The terrain includes an open area that is a sanctuary for the rare dark-tailed godwit, which is marked on maps as a prohibited area. This area is also marked in the forest. There is a path through the area along a driveway, which is also marked on the map and on the terrain. The courses may also be adjacent to private plots that are naturally off-limits. Plots are not marked in the forest. On some of the Sundays courses, you may come across a small area of terrain surrounded by a 10×10 m strip of prohibited area, which is not marked on the map. Part of the longest track on Sunday also runs alongside the German Shepherd training area, where training will likely be taking place during the race. The field is marked as a prohibited area on the map and the people training there have been informed about the races. In addition, there are unmarked areas on the map which are off-limits for land ownership reasons and should not be accidentally strayed into. Cultivated fields are also marked as off-limits, as they should be. However, friendly landowners in the area have allowed the use of some of the fields, so there are also permitted fields on the map.  When walking in the fields, as elsewhere, remember not to cause any extra damage to the landowners, to whom we orienteers must always remember to be grateful for making it possible to practice our great sport.

Have a great orienteering experience everyone!

Course setter
Lauri Kahila