Arkistojani pöyhiessä tuli eteeni ”Pyrintöläinen” I/2013. Kansi oli hiihtoaiheinen ja sen alareunassa teksti ”Kaikkien aikojen paras hiihtokausi”. Pyrinnön hiihdossa 40 vuotta mukana olleena ja sen historiaakin tuntevana hätkähdin ja mietin, että nyt taitaa kirjoittajalla olla suurelliset ajatukset ja perin heikot tiedot Pyrinnön hiihdon historiasta. No, selaillessani lehteä eteenpäin löytyi sen loppusivuilta Pasi Rajalan juttu, joka antoi vastauksen ihmettelyyni. Pasi ei tarkoittanutkaan kilpailumenestystä, vaan hiihdon olosuhteita ja harrastajamäärien kasvua jne.
Etusivun otsikko sai kuitenkin mielenkiintoni heräämään ja aloin miettiä, mikä olisi kilpailumenestykseltään Pyrinnön kaikkien aikojen paras vuosi. Viime vuosisadan alussa teiskolaishiihtäjät, Vesan veljekset, toivat kansainvälistäkin mainetta Pyrinnölle, mutta silloin ei ollut talviolympialaisia eikä hiihdon MM-kisoja. SM-kisojakin oli harvakseltaan, ja hiihto otti muutenkin ensi askeleitaan. Parempaa täytyy löytyä. Pyrinnön hiihto loppui 1920-luvun lopulla ja aloitettiin uudelleen vasta 1961, jolloin paras saavutus oli Hämeen viestin kolmas sija. Pyrintö nousikin heti piirin hiihtoseurojen kärkikaartiin. Hämeen viestissä oltiin 60-luvulla aina kuuden joukossa, kaksi kertaa oltiin toisena ja kaksi kertaa kolmantena. Henkilökohtaisesta menestyksestä vastasi Kalle Mäkinen. Hänen paras saavutuksensa oli Salpausselän hiihtojen neljäs sija.
Sitten alkoi polttaa. Pääsin tutkimuksissani 70-luvulle. Mieleeni tulivat VPK:lla järjestetyt monet upeat mitalijuhlat. Pääosassa oli Hilkka Riihivuori, joka Kuntolana liittyi pyrintöön 1974. Riihivuoreksi hän muuttui 1977 mentyään Erkkinsä kanssa vihille. Uransa aikana, 1972 – 1982, Hilkka saavutti kymmenen Olympia- tai MM-mitalia, yhden kullan, seitsemän hopeaa ja kaksi pronssia. Pääosan, kahdeksan mitalia, hän voitti 1978, 1980 ja 1982. Vuosina 1980 ja 1982 hänet valittiin vuoden naisurheilijaksi. Vuonna 1980 Hilkka voitti kolme henkilökohtaista SM – kultaa ja 1982 vain viestin kultamitalin.
Hämeen viestissä Pyrinnön sijoitukset Hilkan menestyksen vuosina olivat: 1978 TPI oli 2. ja TPII 4. Vuosina 1980 ja -82 Pyrintö voitti, ja lisäksi 1982 TPII oli 5.
Edellä todetun perusteella lienee jompikumpi vuosista 1980 tai 1982 on Pyrinnön kaikkien aikojen hiihtovuosi.
Otetaan tarkasteluun vielä SM- ja HS- menestys kyseisinä vuosina. Hilkka siis voitti 1980 kaikki kolme naisten henkilökohtaista Suomen mestaruutta. Nuorten SM-hiihdoissa Harri Jokinen oli P20 sarjan 15 km:n 6. ja P18 sarjan viestijoukkue 14. HS-loppukilpailuissa Jari Järvinen oli P14 sarjan 5 km:n 5. ja P14 sarjan viestijoukkue 7. Viestijoukkueen aloittajana oli nykyinen hiihtokoulun rehtori Jarmo Salonen. Veteraanien M35 sarjan 15 km:llä Aimo Ilmonen oli 6.
Vuonna 1982 Hilkan sijoitukset SM –hiihdoissa olivat 4. ja 6. Naiset voittivat 3 x 5 km:n viestin. Naisten kympillä Mervi Mäkelä oli 15. ja 20 km:llä 11. Nuorten P20 sarjan 15 km:llä Kari Lehtonen oli 2. ja Sakari Kinnari 17. P18 sarjan viestissä Pyrintö oli 9. HS-loppukilpailujen P16 sarjan viestissä sijoitus oli 11.
Valinta on vaikea, mutta Hilkan kaksi olympiahopeaa, kolme Suomen mestaruutta, pyrintöläisten menestys myös nuorten, HS-ikäisten sekä veteraanien kisoissa ratkaisevat arvon vuodelle 1980. Mainittakoon, että Hilkka hävisi kaksi kultamitalia yhteensä 8,5 sekunnilla.
Heikki Järvelin
Kunniapuheenjohtaja