SM-erikoispitkä 2021 ratamestareiden lausunto
SM Erikoispitkien maastoksi vaihtui vuosi sitten Aitolahden kirkon pohjoispuolinen Vähäjärven ja Korvenvuoren maasto, joka on ollut vuosikausia käyttämättä ja yli 3 vuotta harjoituskiellossa. Alunperin kilpailut piti juosta Teerineva-Joutsenenpesän alueella, mutta maanomistajakieltojen vuoksi siirsimme kilpailut Tampereen Sorilaan ja pidimme kesäkuun Grano Games-kilpailut Teerinevalla pienemmällä alueella.
Yli 30 vuotta Pirkanmaan metsiä kolunneena, on ollut ilo huomata, että kilpailumaasto on erittäin sovelias SM-kilpailuihin ja erityisesti erikoispitkille matkoille. Tämän vuoden kilpailussa korostuu suunnistuksen taitoelementit, erityisesti suunnassa kulku.
Kilpailualue koostuu kolmesta erilaisesta maastotyypistä. Kilpailukeskuksen pohjoispuoli, Vähäjärven alue, on pienipiirteistä ja peitteistä, mutta erittäin nopeakulkuista kalliokumpareiden ja soiden täyttämää maastoa. Korkeuserot ovat pieniä. Kilpailun lähdöt ovat Vähäjärven alueen suuntaan, joten vaativat suunistustehtävät alkavat heti K-pisteeltä. Alueella on harvakseltaan kiviä ja karttaan on kuvattu selkeimmät 1,0 metrin korkeudesta alkaen. Alueella on myös paljon eläinten tekemiä hyvin juostavia uria, joita ei ole karttaan merkitty.
Korvenvuoren alue kilpailualueen pohjoisosassa on suurelta osaltaan hienoa ”teiskolaista” kangas- ja kalliomaastoa sisältäen kohtalaisia korkeuseroja. Alueella on liikuttu paljon, jonka vuoksi siellä on erittäin paljon polkuja ja uria. Selkeimmät polut on merkitty karttaan. Alueella on myös runsaasti kiviä ja 1,3 metriä suuremmat on kuvattu karttaan. Korvenvuoren maastoon kulkeutuvat ainoastaan pisimmät yli 15 km:n radat.
Kilpailualueen eteläosa on rikkonaisempaa, peltojen, metsäautoteiden, aukkojen, harvennusten ja tiheiköiden, mutta myös nopeakulkuisen loivapiirteisen mäkialueiden hallitsemaa maastoa. Kiviä on alueella harvakseltaan, joten myös tällä alueella 1,0 metrin korkuiset kivet on kuvattu karttaan.
Maastossa on paljon luonnonsuojelualueita, jotka on piirretty karttaan kielletyn alueen merkinnöin. Osassa kielletyistä alueista on myös kielletyn alueen nauha, joka on piirretty karttaan asiaankuuluvin merkinnöin. Pellot, mikäli niitä ei ole kielletyksi merkitty, ovat sallittuja ylittää ja juosta vapaasti. Osa pelloista kasvaa rehua ja osa on kynnetty. Kynnetyn pellon reunassa on kova maakaistale, jota on helppo juosta.
Kilpailualueen läpi kulkee Eerolansuorantie, jonka ylittävät yli 15 km:n radat kahteen kertaan. Tien ylitykset tapahtuvat turvallisesti viitoituksia pitkin. Tiellä tai sen pientareella juokseminen muualla kuin järjestäjien merkitsemillä paikoilla on KIELLETTY. Tien ylityksissä on liikenteenohjaus.
1-ryhmän kilpailijat paitsi ’yhteislähtevät’ kilpailukeskuksen kupeesta, myös juoksevat kilpailukeskuksen vierestä kartanvaihtopisteelle sekä suunnistavat ns. ’varvausrastin’ kautta, joten kilpailun seuranta kilpailukeskuksessa on erittäin intensiivistä.
2-ryhmän kilpailijoilla on omaan väliaikalähtöön vain 100 m. Radat käyttävät kilpailukeskuksen sekä pohjois- että eteläpuoleista maastoa. Sarjoilla H35-50 on käytössä myös Korvenvuoren alue ja näillä sarjoilla on matkan varrella myös kartanvaihto.
Kartta on huippusuunnistaja Anton Kuukan käsialaa, joka täyttää erinomaisesti SM-kisoille asetetut vaatimukset.
Juomapaikkoja on yhteensä 6 kpl, jotka kaikki ovat ’miehitettyjä’. Sarja/matka -taulukossa on kerrottu paitsi matkat ja rastien määrät, myös mittakaavat, kartan koot, kartanvaihdot ja reitille osuvien juomapaikkojen määrät. .
Tervetuloa Tampereelle nauttimaan kauden viimeisistä SM-kilpailuista.
Ratamestarit Jouni Mähönen, 1-ryhmä ja Mika Vuorela, 2-ryhmä
Ratavalvojan lausunto
”Ei, kyseessä ei ole pullautuskartta” minulle vakuuteltiin, kun sain ensimmäisen karttaversion katsottavaksi ja tutkistelin erityisesti eteläistä aluetta.
Vaikutelma syntyy kahdesta syystä: Maasto on sen tyypistä ja kartoitustyyli on hyvin pelkistävä. Kartta kuvaa kuitenkin hyvin oleellisia kohteita varsinkin kovassa vauhdissa ja kertoo kulkukelpoisuuden erinomaisesti. Pohjoisosassa, jossa maastotyyppi on lähimpänä perinteistä pienipiirteistä Teiskolaista, kaipaisin (Ison osan ikääni Apukäyrän ja isäni yms. pikkutarkoilla kartoilla suunnistaneena) hiukan yksityiskohtaisempaa kuvausta, mutta valittu linja sopii kuitenkin hyvin erikoispitkän luonteeseen ja mittakaavaan.
Luettavuuden tavoittelussa on menty jopa niin pitkälle , että muurahaispesiä, jonka nykyinen kolmiosymboli on erittäin iso, ei ole kuvattu lainkaan, vaikka niitä löytyy jopa suunnistajan korkuisia selkeitä pesiä sieltä täällä. Se ei haittaa suunnistamista, kun sen tiedostaa. Samoin poluista on kuvattu vain selkeät ja ajouria on kuvattu keltaisilla ”juovilla”. Koska painojälkikin on hyvää, saa 1:15000 kartastakin hyvin selvää. Ehkä pienimuotiset keltaiset alueet olivat voineet olla kirkkaammalla.
Vaikka maasto ei ole hiekkakangasta , se on hämäläisittäin hämmästyttävän hyväpohjaista koko alueella. Hidaskulkuisia alueita on varsin vähän ja kartasta ne erottuvat hyvin. Vihreää kartassa ei ole säästelty yhtään ja sen sävy on hyvin erottuva. Ne pystyy kuitenkin hyvin kiertämään ja osa suht. kelvollisia kuusikoita sekä valkoisella alueella on oikeasti hyvä näkyvyys, joten itse maastossa kuva muuttuu paljon avoimemmaksi kuin pelkkää karttaa katsoen. Nyt, kun lehti on aika lailla pudonnut puusta, on näkyväisyys entistä parempaa.
Ratojen tekemisessä on nähty paljon vaivaa hyödyntäen maastoalue tehokkaasti unohtamatta kilpailun seurattavuutta. Radat tarjoavat monenlaisia SM-kisoille sopia haasteita ja kun monia erilaisia hajontamenetelmiä on käytetty todella tehokkaasti hyväksi, pitää myös itse osata suunnistaa päästäkseen palkintopallille.
Äkkiseltään katsoen vois luulla, että matkat ovat liian pitkät, mutta kun maasto on lisäksi melko tasaista, matka etenee miellyttävän joutuisasti ja ohjeaikoihin päästäneen hyvin. Jopa niin joutuisasti, että pitää olla koko ajan hereillä, ettei putoa kartalta ja mene kovin pahasti pitkäksi.
Riku Kopra, Oriveden Ponnistus
Kilpailunjohtajan lausunto
Tampereen Pyrintö järjesti SM-erikoispitkän kilpailut edellisen kerran v. 2016 Pinsiössä. Tällä kertaa juhlistetaan Pyrinnön nyt jo 125-vuotista taivalta Sorilan-Aitolahden-Vähäjärven-Korvenvuoren maastoissa.
Viiden vuoden välein pidetyillä kisoilla on paljonkin yhteistä. Mm. samat ratamestarit, kilpailunjohtaja ja TA.
Ja vaikka jokainen maasto on omanlaisensa, niin radoissa periaate on sama kuin viime kerralla: yhteislähtösarjoissa H/D15-21 käydään kisakeskuksessa kartanvaihdossa ja varvauksessa, jolloin kilpailijan suunnistustehtävä on samanlainen kuin viestihajointaradoilla. Eli suunnista itse, mutta muitakin saa/voi ajoittain hyödyntää.
Monilla radoilla on salmiakkihajonta. Tällöin kilpailijan kannattaa olla tarkkana: katso mikä on salmiakin kiertojärjestys ja mikä on seuraava rasti.
Tämän vuotisen SM erikoispitkän kilpailun järjestäminen on ollut… hm…vähintään mielenkiintoista ja monivaiheista. Kilpailumaastokin vaihtui viime talvena, mutta vaikka ratamestarit olivat suunnitelleet ja koejuosseet ratoja Teerinevan maastoon 10 km:n päähän, niin ratamestarit olivat jopa tyytyväisiä yllättävään maastonvaihtoon. Viimevuotisen SM EP:n ratamestari Oriveden Ponnistuksen Riku Kopra toimii nyt kilpailun ratavalvojana ja hän jopa hämmästeli kuinka hyvää maastoa Vähäjärvellä on tarjolla. Ja maastoa ja karttaa kehuvat myös ratamestarit. Katsotaan sitten mitä kilpailijat erikoispitkän radoista, maastosta ja Anton Kuukan kartasta tuumaavat. Ratamestarin lausunto kannattaa lukea, jossa maaston ja kartan eri osia on osuvasti kuvattu.
Ratamestarit ovat tehneet aika urakan – mm. käyttäneet viime vaiheessa muun ratamestaroinin ohessa 28 talkootuntia piikkilankojen poisottoon maastosta!
Viikko ennen kisaa näyttää, että siltä, että parkkipaikat voidaan sijoittaa kisakeskuksen viereisille pelloille. Tämä olisi huomattavasti parempi vaihtoehto, kuin varasuunnitelma 10 km:n päähän pysäköinti ja bussikuljetukset. Varmista kilpailuviikon loppupuolella kilpailusivuilta parkkitilanne ja -ohjeet.
Kisoissamme teemme yhteistyötä Ekokumppanit Oy:n kanssa. Ekokumppanit yhteistyöfirmoineen ovat järjestäneet paikalle juomavedet sekä ravintolan että juomapaikkojen käyttöön sekä kilpailun jätehuoltopisteet. Kisojen teema onkin ’Kestävää urheilua’.
Tämä näkyy mm siinä, että Pyrinnön elokuun lopussa järjestetyistä yleisurheilun Kalevan kisoista on kierrätetty/hyödynnetty monia elementtejä, mm. opasteita, käsidesitelineet, käsidesit ja Ratinan mainosaitojen tukitelineistä rakennamme yhteislähtösarjojen kartanvaihtotelineet, juomapaikoilla käytämme pahvimukeja ym.
Myös kilpailijoiden toivotaan huomioivan ’kestävän urheilun’ omassa toiminnassaan – mm käyttävän jätehuollon lajitteluastioita ja roskiksia ja että geelejä ei heitetä metsään, vaan tuodaan mukana pois tai jätetään juomapaikoille.
Tervetuloa kestävän urheilun pariin – tsemppiä ja jaksamista niin kilpailijoille kuin 100-päiselle toimitsijajoukollekin!
Kilpailunjohtaja Mikko ’Lammikko’ Eskola